sähköinen sisältö

Elävä oppikirja – harkittua digitaalisuutta

Jar Välkkynen webinaarivieraana 26.11.2015, katso tallenne (30 min).

Oppikirja elää. Painokoneitten aikakausi on saanut rinnalleen runsaan joukon keinoja tuottaa oppimista tukevaa aineistoa. Aineiston tuottaminen voi olla myös osa oppimisprosessia ja yhteistyötä asiantuntijan (opettajan) ja oppijan (ryhmän) kesken.

Ammatillisen koulutuksen ELOA-hankkeessa elävän oppimateriaalin tekijät ovat yhdistäneet kokemuksiaan ja näkemyksiään sekä tuottaneet opetusta ja oppimista tukevaa aineistoa – videoita, kuvia ja eloisan oivaltavasti asiatiedon yhdistelmiä visuaalisiin oppimateriaaleihin.

11419064_889520621112471_309345815_n

Bloggaaja poseeraa 9.9.2013 Jari Välkkysen kanssa.

Saamme verkkovieraaksemme torstaina 26.11.15 klo 15:30 webinaariin ELOA-hankkeesta Jari Välkkysen. Hän työskentelee Ammattiopisto Tavastialla (teollinen pintakäsittely) ja on Kiltakoulut-toimintamallin alulle laittajan.

Jari Välkkynen on useiden vuosien ajan kehittänyt pedagogiikkaansa. Hänellä on vahva tuntuma siihen, miten teoreettisesti vaikeat asiat muunnetaan opiskelua innostavaan muotoon, unohtamatta opetuksen laatua ja tavoitteellisuutta.

Pelkkä aineisto sinällään ei riitä, oli se miten hyvää tahansa. Oppimista tukevan sisällön muodolla ja rakenteella on väliä, mutta niin on myös aineistojen ympärille rakennetuilla oppimisprosesseilla. Oppija tarvitsee selkeän struktuurin ja samalla vapausasteita oma-aloitteisuudelle ja omille oivalluksille.

Oppimateriaalin mielekkyys ja merkityksellisyys on kriittisen tärkeää. Kuria ja järjestystä on kuulutettu viime aikoina koulumaailmaan, mutta oppiiko nykynuori pakolla? Hyvä opetus löytää tasapainon opettajan luoman struktuurin ja oppijalle suodun liikkumatilan välillä. Tässä vaikeassa yhtälössä Jari Välkkynen on osoittanut hyvää pelisilmää – tavoitteista ja laadusta tinkimättä.

ELOA-hankkeessa Pia Kiikeri on koonnut hyvän katsauksen ammattiopetuksen näkökulmasta visuaalisen oppimateriaalin ja oppimisympäristön mahdollisuuksista. Monet erittelyn havainnot pätevät yleisestikin missä tahansa kouluasteella.

Torstain webinaarin rinnalla rakennetaan jäsennystä painetun, digitaalisen ja näitä yhdistelevän oppimateriaalin vahvuuksista ja heikkouksista. Pohditaan myös, millaisilla perusteilla valintoja tehdään? Ovatko perusteet aina perustelutuja? Näitä kysymyksiä jäsennetään ajatuskarttaan, jota pääsee vapaasti muokkaamaan MeindMeister-tunnuksilla.

Oppikirjan_muoto

Suomalaiseen koulukeskusteluun liittyy herkästi mustavalkoisuus: joko sitä tai tätä. Haluamme muistuttaa monenkirjavuudesta: eri käyttötarpeisiin ja eri tavoitteisiin ei sovi yksi ja sama ratkaisu. Jos et pääse miellekarttaan, voit antaa panoksesi keskusteluun myös tällä lomakkeella:

Opus-webinaarissa 10.12. digioppikirjat.fi

Lukeminen

Digikirjaa on helppo lukea junassa. Reppukin kevenee.


Opus-hanke esittelee webinaarisarjassaan seuraavaksi keskiviikkona 10.12. klo 15-16 Opintoverkon digitaalisia kirjoja (http://www.digioppikirja.fi/), vieraana Harri Peltomaa. Kirjaudu webinaariin vieraana osoitteessa http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/opus/ (ei salasanaa). Linkki tallenteeseen tulee tämän blogin Webinaarit-sivulle, josta löydät myös aiemmat webinaaritallenteen ja tietoa tulevista tapahtumista.

Opintoverkko Oy on vuonna 1997 perustettu kustannusosakeyhtiö, joka on kustantanut sekä painettuja että sähköisiä oppikirjoja ja tuottanut internet-ohjelmistoja opetus- ja oppimiskäyttöön. Opintoverkon verkko-oppimisympäristö on ollut lajissaan suomalaisia tienraivaajia. Harri Peltomaalla on aineenopettajatausta, pitkä kokemus oppikirjakustantamisesta sekä verkko-opetuksesta ja sähköisten mahdollisuuksien valjastamisesta pedagogiseen käyttöön. Harri ylläpitää Facebook-ryhmää Oppikirjan tulevaisuus ja uusi OPS, jossa keskustellaan ryhmän nimen mukaisista aiheista.

Tule kuulolle tai katso myöhemmin tallenne. Minua ainakin kiinnostaa, miten Opintoverkko ehti napata noin ajankohtaisen domainen kuin digioppikirjat.fi.

Tapahtumailmoitus löytyy myös Facebookista.

Seuraa tämän hankkeen kuulumisia! Blogin voit tilata vaikka sähköpostiisi blogin ohessa olevan tilauspainikkeen avulla (mobiilinäytöllä painike löytyy rullaamalla sivu ihan alas). Facebookissa voit seurata digitalisoituvaan oppikirjaan liittyvää keskustelua ryhmässä Oppikirja oppimisympäristönä. Hankeen Facebook-sivuilla keskeisiä hanketiedotteita, kuten myös Google+-yhteisösivulla. Twitterissä @opus2015.

Suoraan e-oppisisällöiksi tehty: e-Opin aineistot Peda.netissa ja OnEdussa

Muokattava, mediarikas ja vuorovaikutteinen. Siinä adjektiiveja, joilla Simo Veistola kuvasi 26.11. Opus-webinaarissa e-Opin sähköisiä oppimateriaaleja. e-Opin aineistot on tehty suoraan digitaaliseen muotoon. Yhteistyötä on tehty Jyväskylän yliopiston kanssa ja aineistot toimivatkin yhteen yliopiston kehittämän Peda-Net-ympäristön kanssa. e-Opin aineistot toimivat sekä Peda.Net- että OnEdu-ympäristössä. OnEdun toiminnallisuudet ovat esittelyssä 3.12. webinaarissa, jolloin vieraanamme on Jukka Sormunen.

Voila_Capture 2014-12-02_02-39-13_ip

e-Opin kurssiaineistot korvaavat kokonaan oppikirjat. Opettaja voi muokata oppiaineen tai kurssin lähdeteosta eli ns. Master-kirjaa. Hän voi antaa myös oppijoille muokkausoikeudet omiin kirjoihinsa. Tätä ominaisuutta on esimerkiksi hyödynnetty kotitalouden opetuksessa. Opiskelun jälkeen jokaisella on oma henkilökohtainen kotitalouden kirja, joka jää käyttöön myös koulun jälkeen. Tällä hetkellä kirjoja on saatavilla hiukan yli 20. Lisäksi OnEdu-pohjalla on julkaistu mm. avoimia matematiikan kirjoja.

Peda.Net-ympäristössä opettajat voivat tehdä keskenään yhteistyötä, joko niin, että jakavat saman työtilan tai niin, että kollega voi seurata toisen työskentelyä ja tilata kurssiaineistot vaikkapa omalle etusivulleen.

Tuntumaa e-Opin aineistojen käyttämisestä Peda.Net-ympäristössä saa webinaaritallenteen lisäksi YouTube-videolta.

Opus-webinaarissa 26.11. vieraana e-Oppi

Voila_Capture 2014-11-20_10-26-48_apKeskiviikkona 26.11. klo 15-16 pääsemme tutustumisretkelle e-Opin digitaalisen oppimisen maisemiin. Vieraanamme on Simo Veistola. Hän esittelee, miten e-Opin materiaalia voi muokata ja miten interaktiivisuus toimii.

e-Oppi on kustannusosakeyhtiö, joka kustantaa muokattavaa ja vuorovaikutteista oppimateriaalia mm. peruskouluihin ja lukioihin. e-Opin materiaaleja voi käyttää Peda.net- ja OnEdu-ympäristöissä.

Opus-webinaareissa tavataan keskiviikkoisin erilaisia sähköisten oppisisältöjen tuottajia, käyttäjiä ja kehittäjiä. Haluatko tulla esittelemään omaa juttuasi? Voit varata oman webinaariajan taulukosta tai lomakkeella tai ottamalla yhteyttä: Anne Rongas, p. 040 5181 229, etunimi.sukunimi ÄT eoppimiskeskus(piste)fi.

Voit myös seurata Opuksen kalenterista tapahtumamerkintöjä (kalenterin verkko-osoite ja iCal-linkki). Webinaarisivulla linkit tallenteisiin ja oheisaineistoihin. Sivulta löytyy myös ohjeet osallistujalle. Webinaaritila avautuu selaimelle tai mobiilisovellukseen, kirjaudu vieraana, salasanaa ei tarvita, kokoushuoneen osoite on http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/opus/.

 

Tabletkoulu mahdollistaa yksilölliset polut ja teemakokonaisuudet

Opus-hankkeen webinaarisarjassa päivän vieraana oli Tabletkoulu ja Miikka Salavuo. Tabletkoulu on yksi useista digitaalisen murroksen myötä oppikirjamarkkinoille tulleista uusista toimijoista. Oikeastaan kyseessä ei ole oppikirjasta, sillä mukana on vuorovaikutteinen ympäristö ja oppimisprosessia tukee laaja tehtävävalikoima sekä arvioinnin välineistö. Tabletkoulu on siis eräänlainen vuorovaikutteinen kirja.

Tabletkoulun toimintamallissa toteutuvat oppijakeskeisyys, yksilöllisen oppimisen polku ja oppimisen omistajuus (ks. lisätietoja yksilöllisen oppimisen mallista). Opiskelijat voivat edetä omaa tahtiaan. Opettaja voi muokata ja täydentää kirjaa, opiskelijat voivat lisätä omi sisältöjä omaan kirjaansa. Itse tuotettuja sisältöjä voidaan jakaa ryhmälle ja opettajat voivat jakaa sisältöjä myös laajemmalle opettajajoukolle. Esimerkiksi koekysymysten tuottaminen on joukkoistettu tällä tavalla, kertoi Miikka Salavuo. Kysymyspankissa saattaakin olla vaikka 100 erilaista kysymystä tiettyyn aihepiiriin. Tehtävien taustalla on pedagoginen lähtökohta taitojen oppimisesta eli kyse ei ole tietoa toistavasta tehtävämuodosta. Bloomin taksonomia (ks. Pekka Peuran bloggaus, taksonomian uusi versio) toimii yhtenä taustajäsentäjänä, samoin 21. vuosituhannen taidot, kuten tiedonhankinta, vuorovaikutus ja mediataidot.

Tällä hetkellä Tabletkoulun aineistot ovat käytössä noin 50 lukiossa, kokeilussa parissasadassa lukiossa ja 300 alakoulua mukana ilmiölähtöisessä kehittämiskokeilussa. Lukiokäytössä ideana on, että Tabletkoulu on opettajalle ilmainen ja opiskelija ostaa lisenssin. Lisenssi on voimassa 5 vuotta, mikä ei päätä oikeutta sisältöihin, sillä ne voi ottaa talteen PDF:nä lisenssin päätyttyä. Aineistojen lukeminen ei vaadi jatkuvaa internetyhteyttä, sillä sisällöt voi tallettaa PDF:nä.

Miikka Salavuo haluaa jatkossa kehittää erityisesti arviointiin liittyviä toiminnallisuuksia. Lähiaikoinan palveluun on myös tulossa nykyisten keskustelu-, muistiinpano- ja tehtävätyökalujen rinnalle portfoliotoiminto, josta näköpiirissä on myös oma itsenäinen sovellus (app).

Vaikka koulu ja opetussuunnitelman muuttuvat hitaalla tahdilla, ainakin kaikkiallinen oppiminen on yhä laajemmin todellisuutta. Raja koulun ja ympäristön välillä hälvenee. Ilmiöpohjaisen oppimisen mahdollisuudet toimivat jo nyt hyvin keskenään linkittyvien ainesisältöjen kanssa, autenttinen oppiminen ja teemakokonaisuudet ovat erityisesti alakoulun työskentelymallina.

Teknisesti Tabletkoulu toimii kaikilla alustoilla eikä nimestä huolimatta tietokoneita tai kynällä ja paperilla toimimista ole suljettu pois. Suurimpana haasteena Miikka Salavuo mainitsi opettajien rekrytoinnin. Tallissa on nyt kuitenkin jo 100 opettajaa eli aikamoinen verkosto. Erilaisesta oppikirjailusta kiinnostuneet: kannattaa ottaa yhteyttä.

Webinaaritallenne löytyy täältä (katsottavissa tietokoneella, kesto 55 min).

Tabletkoulun tiivis esittely on alussa, reilun vartin verran. Keskusteluosio on mukana, sillä esille tuli paljon mielenkiintoista. Osallistujat vinkkasivat, että näitä webinaareja kannattaa markkinoida myös opettajaopiskelijoille, minkä me heti laitamme toimeksi. Osallistujalomakkeeseen kannattaa aina laittaa idealaatikko mukaan (jos katsot jälkikäteen tallenteen, täytä lomake).

Webinaarisarja aina keskiviikkoisin klo 15-16. Olisiko sinulla kerrottavaa? Tule pitämään oma puheenvuorosi. Webinaarisivulla löytyy ohjeet sekä osallistujille että esiintyjille.

Voila_Capture 2014-11-12_05-37-53_ip

Mitä miettii lukiolainen digitalisoituvasta oppimaisemasta?

Viime perjantaina Ville, joka ei saanut sanottavaansa mahtumaan ihan Twitterin 140 merkkiin, bloggasi monipuolisen ja hyvin mietityn jutun sähköisistä oppisisällöistä ja digitaalisista oppimisen ympäristöistä.

Hän kuvailee hyvin tilkkutäkkimäistä aikaa, jossa nykylukiolainen opettajineen elää. On palvelu siellä, toinen täällä, on sisältöja, hyviäkin, mutta mikä aukeaa milläkin välineellä ja kuinka sujuvasti. Ideaali alkaa hahmottua, mutta arjessa on vielä matkaa sujuvaan ja sulautuvaan.

Aiheellisesti Ville myös muistuttaa, etteivät laitteet ja teknologia ole arvo sinänsä. Se, että oppikirja muunnetaan sähköiseen muotoon, ei vielä anna suuria perusteita teknologian käytölle. Pitäisi olla jotain enemmän. Toisaalta kriittisissäkin kommenteissaan kirjoittaja on hyvin kaukonäköinen: asiat eivät vielä suju, mutta teknologialla on oma arvonsa ja oma paikkansa.

Erityisesti hän peräänkuuluttaa laatua: nurinkuriselta tuntuu, että digitaalinen aineisto voi olla jopa vivahteettomampaa kuin painettu oppikirja, pelkkiä tekstejä vaikka mukana voisi olla juuri sitä, mihin kirja ei pysty: elävää kuvaa, rikastettua todellisuutta, animaatioita, 3D-malleja, ajantasaista aineistoa. Myös oppijan ja opettajan toimintamahdollisuudet (muistiinpanot, alleviivaukset, kommentit) ja itse tuotetut sisällöt onnistuvat vaihtelevasti ja näiden jakaminen on mahdotonta tai hankalaa.

Käyttöliittymät saavat kirjoittaman ihmettelemään: ”varta vasten kouluun suunniteltujen sovelluksien kohdalla on käynyt niin, että sitä käyttääkseen tarvitsee olla diplomi-insinööri”.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu on laajasti ollut esillä jo vuosia. Itse olen opettajana ja opiskelijana huokaillut aivan samoja kummallisuuksia, joita Ville. Puhuttelevana loppupäätelmänä komppaan hänen huoltaan: ”eri yritysten puhaltaminen yhteen hiileen tuntuu ikävä kyllä hieman kaukaiselta ajatukselta”. Jotta tilkkutäkki ei repeilisi ja hajoaisi, tarvittaisiin todella käyttäjälähtöistä suunnittelua ja jokin systeemi, jolla sisältöjen laatu nousisi, toimintavarmuus ja hinta olisivat kohdallaan ja se tärkein, oppiminen ja opettaminen sujuisivat mielekkäästi, innostavasti.

Image