OnEdu

Omaa oppimateriaalia tuottamassa

Viime viikkoina olemme testailleet erilaisia sähköisen oppikirjan muotoja. Ensimmäisenä haasteenamme oli määritellä, mitä me sähköisellä oppikirjalla tarkoitamme. Mitä tarvitaan, kun lähdetään konkreettisesti työstämään hankkeemme perusajatusta oppikirja oppimisympäristönä – oppimisympäristö oppikirjana?

Asetimme testaukselle muutaman kysymyksen, joiden ympärille lähdimme hakemaan optimaalista työkalua:

  • Materiaalia on maailma pullollaan – pystyykö materiaalia kokoamaan ja yhdistelemään vapaasti (tietenkin tekijänoikeudet huomioiden)?
  • Rakentuvaa kokonaisuutta täytyy pystyä muokkaamaan yhdessä – onko jakaminen mahdollista?
  • Emme tee staattista pdf:ää, mutta voiko muodostuvaa oppikirjaa tallentaa jotenkin?
  • Saako oppilas tehtyä oman versionsa opettajan luomasta pohjasta?
  • Miten vuorovaikutus oppijan, muiden oppijoiden ja esim. opettajan kesken mahdollistuu?

Jätimme pois monimuotoiset tehtävägeneraattorit, arviointivälineet sekä muut sellaiset ominaisuudet, jotka kuuluvat sähköisiin oppimisympäristöihin. Halusimme katsoa mitä muita vaihtoehtoja meillä on käytettävissä kuin oppilaitosten omat järjestelmät. Erityisesti halusimme painottaa ajatusta, jossa oppija pystyy rakentamaan itse omaa oppikirjaansa. Perimmäisenä tavoitteena kun pitäisi olla tilanne, jossa oppikirja tekee itsensä tarpeettomaksi.

Tässä ensimmäisessä vaiheessa testasimme Microsoftin kehittämää Swaytä sekä Mobie Oy:n kehittämää OpenOnEdu-palvelua ja erityisesti siihen rakennettua Zine-ominaisuutta.

Swayn ensimmäinen versio julkaistiin lokakuussa 2014. Sen käyttöä varten tarvitaan Microsoftin oma tunnus. Swayhin voi upottaa mm. kaikkea OneDrivessä olevaa materiaalia, GeoGebraa sekä videoita joko YouTubesta tai suoraan esim. puhelimesta. (Katso koko lista Swayn sivuilta)

Swayta voi muokata yhdessä ja Swaysta voi tehdä oman kopion ja muokata siitä eteenpäin oman oppikirjan.

Vuorovaikutusta varten pitää Swayssä käyttää hieman kekseliäisyyttä. Linkit tietenkin toimivat normaalisti ja oppimistehtäviä voi linkkien avulla upottaa Sway:in, mutta mielenkiintoinen uusi tuttavuus on OfficeMix. Microsoft on lanseerannut OfficeMix-nimisen PowerPointin lisäosan, jolla voi mm. rakentaa pienimuotoisia tehtäväsettejä. Nämä PowerPoint-tiedostot voi sitten upottaa Swayhyn ja käyttää OfficeMixin omia työkaluja vastausten seurantaan ja oppimisanalytiikka-tietoihin.

Valmiin Swayn voi edelleen upottaa mihin vain palveluun, jossa voi käyttää upotuskoodeja.

OnEduOpenOnEdu pohjautuu WordPress-tekniikkaan ja konehuone näyttääkin hyvin tutulta. Zinessä luodaan julkaisu, johon liitetään artikkeleja. Artikkelit ovat tekniikaltaan samanlaisia kuin WordPress-bloggaus yleensä. Artikkelin ulkoasua voi hieman muokata ja kannattaakin katsoa, että esim. mediaelementit asettuvat niin kuin haluat. Mediaelementtejä voi käyttää ja tehdä upotuksia muista palveluista.

Kuten Swayssä, vuorovaikutusta varten täytyy käyttää ulkoisia työkaluja. OnEdussa on itsessään sähköisiä tehtävävälineitä, mutta niitä ei voi Zine-ominaisuudessa suoraan käyttää. Eli kuten Swayssa, OpenOnEdussakin tehtävät upotetaan tekstin joukkoon esim. Googlen lomakkeina tms.

Toisin kuin Swayssä, OpenOnEdussa opettaja ottaa itse kopiot julkaisusta oppilailleen ja muuttaa oppijan uuden kirjan kirjoittajaksi. Tämän jälkeen oppija voi koota ja muokata omaa sähköistä oppikirjaansa.

Molemmat palvelut sinänsä täyttivät tarpeet oppikirjalle oppimisympäristönä, mutta erojakin toki löytyi. Mietittäessä käyttöönottoa ja valintaa, mikä palvelu olisi kaikista paras oppijoille ja opettajalle, täytyy ottaa useampi asia huomioon. Olemme koostamassa kysymyslistaa, jonka avulla pystyy luomaan yleiskuvan huomioitavista asioista ja miten ne vaikuttavat palvelun / sähköisen materiaalin muodon valintaan. Tästä lisää pian!

Mainokset

Avoimia aineistoja: vapaamatkustaminen sallittu

Aloitin opettajana syksyllä 2001. Pääsin tuntiopettajan opettamaan myös aineita, jotka eivät olleet pääaineitani, joista opinnot olivat vähän vaiheessa, varsinkin didaktisen työstämisen osalta. Opetin päivälukiossa, aikuislukiossa ja etälukiossa. Samalle jaksolle osui 6 eri kurssia. Eksoottisin niitä yhdisti päivälukion kolmen pakollisen kurssin sisällöt yhteen etälukiokurssiin, johon kuului kolme 70 minuutin lähitapaamista. Opetin luokassa, jonka takaseinällä vitriinissä lasiovien takana oli konkarikollegan vuosikymmenten kartuttamat kansiot. Kaikenlaisia kivoja havainnollistuksia ja harjoituksia, veikkasin. Lukkojen takana.

tunnilla

Siellä takaseinällä ne lukitut vitriinikaapit näkyvät! Kuva vuodelta 2007. Avoinna bloggaus http://opeblogi.blogspot.fi/2007/02/verraton-vertainen.html.

 Ja niin minä väsäsin omiani koulujen välillä seikkallessa välillä autossa parkkipaikalla viime tipassa. Kokemus jätti hyvin vahvan jäljen: opettajan paras osaaminen ei saa olla sitä, että hän tekee samankalaisia aineistoja kuin sadat kollegansa. Voi kyllä tehdä omia, mutta jotain pohjaa ja alkua. Opettajan oppaisiin en innostunut koskaan, vaikka niihin sitten tietysti turvauduin. Siihen aikaan kollegalta kollegalle jakaminen oli hyvin vähäistä. Sijaiselle tietenkin. Mutta ei muuten, vaikka sitä aineverkostoissa yritettiin sitten muutamien vuosien aikana oikein maakunnallisesti, salasanojen takana tietenkin.

Kevättalvella 2002 ryhdyin jakamaan kaikki aineistoni verkkoon, lähinnä opiskelijoille helposti saataville, kirjoitin jakamisen perusteluiksi: ”Näillä sivuilla tarkoitukseni on ensisijaisesti tukea opiskelijoitani kurssien sisällön hahmottamisessa, rikastamisessa ja vaihtoehtoisten opiskelutapojen toteuttamisessa. Sivuilla on myös avointa aineistoa netin mahdollisuuksista kiinnostuneille opettajille sekä linkkejä omaan käyttööni.”

Lukuisia kertoja minulta on kysytty, mitä ajattelen siitä, jos joku hyötyy nettiin jakamastani aineistosta. Olen vastannut, että se ei ole minulta pois. Ja totta totisesti, työ ei ole paennut minua, sitä on tullut päin vastoin lisää. MUTTA korostan: on myös opettajia, joilla edelleen on niin ainutlaatuista osaamista, että heidän ei kannata jakaa aineistojaan nettiin. Jokainen punnitsee asian itse. Kun olen omista aineistoistani muokannut kustannettavia oppisisältöjä, olen joutunut tekemään ison työn. Harvoin opetuksessa käytettävät aineistot ovat sellaisenaan hyödynnettävissä kaupallisesti, edes aineistojen tuottajalla itsellään.

Opus-webinaarissa 3.12. tutustumme OnEdun sähköisiin aineistoihin (webinaaritallenteen linkki tulee tähän ja löytyy myös Webinaarit-sivulta). OnEdun julkaisujärjestelmä MobieZine mahdollistaa opetusaineistojen tuottamisen eri päätelaitteilla käytettävään muotoon. Palvelussa julkaistuna löytyy maksullisten aineistojen lisäksi avoimesti lisenssoituja sisältöjä, esimerkiksi Marika Toivolan ja Tiina Härkösen yläkoulun Avoin matematiikka: Tilastoja ja todennäköisyyksiä.

Omat vuosikymmenen takaiset muistot palasivat mieleeni, kun katselin, miten Kuopion Klassillisen lukion lehtorin virasta äskettäin eläkkeelle siirtynyt Aarne Hagman oli jättänyt perintöä jälkipolville. Aarne on ollut avoimuuden ja jakamisen pioneeri. Hänen aineistonsa eivät odota lasivitriinissä siivoojaa ja paperinkeräystä. Ne ovat kaikkien halukkaitten ilona, rikastuttavana aineistona, kuten Aarne jokaisen kurssinumerolla nimetyn lehden loppuluvussa nimeää. Hänen aineistonsa saa huokaisemaan. Tällainen rikastava aineisto olisi keventänyt aikanaan omaa polkuani opettajana (vaan en ole katkera, se lukittu vitriinihän oli oivallinen katalyytti):

Laitan tähän vielä linkit, joiden takaa noita OnEdun avoimia aineistoja löytää: