kemia

Facebookin käyttö opetuksen tukena kemian kertauskurssilla

Turun iltalukiossa järjestetään kemian kertauskurssi kerran lukuvuodessa. Kurssin aikana kerrataan lukiokemian vaativimpia asioita. Pääpaino on kevään reaalikokeeseen ja yliopistojen pääsykokeisiin valmistautuminen. Suurin osa, joinakin vuosina jopa lähes kaikki kurssin opiskelijat ovat tähdänneet lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen opintoihin ja loputkin farmasian tai terveyden biotieteiden opintoihin.

Kurssilla käsiteltävät asiat perustuvat luonnollisesti valtakunnallisiin kemian opetussuunnitelman perusteisiin, mutta oppitunneilla ja verkossa käsiteltävät esimerkit on valittu osallistujien mielenkiinnon pohjalta eli lähinnä vanhoista reaalikokeiden, lääketieteellisen ja farmasian pääsykokeiden tehtävien joukosta.

Kemian kertauskurssi järjestetään lähiopetuksena. Kurssi koostuu 11:sta 80 minuutin opiskelutuokiosta. Opiskelun apuna käytetään Moodle-oppimisalustaa, jossa julkaistaan luentorungot, tehtävien ratkaisuja ja lisämateriaalia.

Sulautuvan opetuksen ja käänteisen luokkahuoneen periaatteet ovat opetuksen järjestämisen taustalla. Kaikkea asiaa ei ole mahdollista käsitellä yksityiskohtaisesti oppitunnilla. Aikuisopiskelijoilta voi myös hyvin edellyttää, että joitakin aihealueita valmistellaan kotona jo ennen oppituntia.

Lukuvuonna 2013–2014 kemian kertauskurssille osallistui 41 opiskelijaa, joista naisia oli 38 (93 %). Opiskelijoiden keski-ikä oli 24 vuotta (vaihteluväli), joka on myös Turun iltalukion kaikkien opiskelijoiden keski-ikä. Aineopiskelijoita oli 38 (93 %) ja tutkintotavoitteisia vain 3 (7 %). Kemian kertauskurssille osallistuneet osallistuivat lukuvuoden aikana keskimäärin 4,4 kemian kurssille (tarjolla 6 kurssia), 5,1 fysiikan kurssille (tarjolla 9) ja 1,6 biologian kurssille (tarjolla 5). Joko lyhyen tai pitkän matematiikan kursseja suoritti 9 opiskelijaa (22 %).

Kemian kertauskurssiin liittyvään suljettuun Facebook-ryhmään ”Turun iltalukion luonnontieteiden ystävät” kuului 18 opiskelijaa (44 %). Kurssin opettajalla oli yksinoikeus hyväksyä ryhmän jäsenet. Ryhmään pääsyn ehtona oli, että opiskelija oli ilmoittautunut kemian kertauskurssille ja oli tunnistettavissa. Ryhmään kuuluminen oli luonnollisesti vapaaehtoista.

Facebookin käyttö opetuksen tukena

Facebook on erittäin kätevä tiedonjakokanava, koska suurimmalla osalla opiskelijoista on käytössä älypuhelin. Ryhmän ylläpitäjä ja jäsenet saavat tiedon ryhmässä tehdyistä julkaisuista niin halutessaan omaan puhelimeensa. Esimerkiksi Moodlessa ei tällaista toimintoa ole. Motivaatio osallistua viestintään verkossa kasvaa, kun vastauksia ja kommentteja on mahdollista saada suhteellisen lyhyessä ajassa.

Opettajan kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota omaan jaksamiseensa ja tehdä viestintään liittyvät pelisäännöt selväksi. Kenenkään ei tarvitse olla reaaliajassa vastailemassa ja kommentoimassa. Kun opettaja hyväksyy suljetun ryhmän jäsenet ja jäsenet ovat tunnistettavissa, pysyy ryhmässä hyvin kuri ja järjestys. Tarvetta jatkuvaan tarkkailuun ei ainakaan aikuislukiossa ole. Ryhmän toimintaan vapaaehtoisesti osallistuvat opiskelijat osaavat kyllä verkon käytöstavat eli netiketin hyvin.

Kurssin yksinomaisena tiedotuskanavana Facebookia tuskin voinee käyttää. Opiskelijaa ei voine velvoittaa rekisteröitymään Facebookiin tai liittymään tiettyyn ryhmään, koska jokaisella on oikeus riittäväntasoiseen yksityisyyden suojaan. Kurssin suorittamiseen liittyvät yleiset ohjeet, tiedotteet, verkkotehtävät, tehtävien ratkaisut ja mallikokeet tulisikin julkaista myös muulla tavoin, esimerkiksi oppilaitoksen käyttämällä oppimisalustalla. Vaikka Facebookissa voikin määritellä melko tarkasti, ketkä näkevät käyttäjän toiminnan, voi näiden asetusten muuttaminen viedä kohtuuttomasti aikaa ja muodostua kynnyskysymykseksi. Kuitenkin porkkana on parempi motivaattori kuin keppi. Eli ryhmässä julkaistavien asioiden pitäisikin olla niin mielenkiintoisia, että ne houkuttelevat opiskelijan liittymään mukaan.

Erilaisten kyselyiden järjestäminen Facebookissa on helppoa. Ryhmissä on kysy-työkalu, jonka avulla on helppo kysellä esimerkiksi sopivia tukiopetusaikoja tai hankkia palautetta. Reaaliaikainen vastaustilanne on nähtävissä koko ajan ja asiaa voi kommentoida.

image005Matemaattis-luonnontieteellisiin oppiaineisiin kuuluva erityinen ilmaisutapa, notaatiot ja niiden hankalahko ja työläs ohjelmallinen tuottaminen vaikeuttavat myös Facebookin käyttöä kyseisten oppiaineiden opetuksessa. Facebookin tekstieditorilla ei ole mahdollisuus tuottaa erikoismerkkejä (hymiöitä kyllä). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Facebookissa ei voisi käsitellä matemaattis-luonnontieteellisiä tehtäviä. Esimerkiksi älypuhelimessa tai tablettitietokoneessa oleva kamera tekee helpoksi kuvan ottamisen, muokkaamisen ja sen julkaisemisen. Itse asiassa kuvan julkaiseminen Facebookissa on huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi Moodlessa, jossa kuvan julkaisemiseen vaaditaan huomattavasti enemmän painalluksia ja valintoja kuin Facebookissa. Tässä yhteydessä opiskelijoille on hyvä mainita pari sanaa tekijänoikeuksista.

Facebookin käyttäminen aikuislukion opiskelijoiden ryhmäyttämisessä ja hyvän hengen luomisessa on merkitykseltään verraton. Aikuislukion opiskelijat opiskelevat tavallisesti yksilöllisesti ja aika pitkälti omissa oloissaan. Parhaimmillaan Facebook-keskustelun tuloksena opiskelijat löytävät opiskelukavereita, joiden kanssa voi tehtäviä ratkoa muutenkin kuin verkossa. Kynnys yhteydenottoon saattaa olla matalampi verkossa kuin luokkaympäristössä.

Turun iltalukion luonnontieteiden ystävät –ryhmän ns. kummiopiskelijaksi lupautui alumnimme, joka oli opiskellut oppilaitoksessamme edellisen lukuvuoden aikana ja päässyt opiskelemaan lääketiedettä ulkomaille. Ryhmän jäsenten oli mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä opiskelusta lukiossamme ja yliopistossa ulkomailla. Tämä on esimerkki aihealueesta, josta alan opiskelija tietää varmasti paljon enemmän kuin kemian opettaja.

Sami Peltonen, apulaisrehtori, kemian opettaja Turun iltalukio
image001 image003image007