Opus-webinaarissa 10.12. digioppikirjat.fi

Lukeminen

Digikirjaa on helppo lukea junassa. Reppukin kevenee.


Opus-hanke esittelee webinaarisarjassaan seuraavaksi keskiviikkona 10.12. klo 15-16 Opintoverkon digitaalisia kirjoja (http://www.digioppikirja.fi/), vieraana Harri Peltomaa. Kirjaudu webinaariin vieraana osoitteessa http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/opus/ (ei salasanaa). Linkki tallenteeseen tulee tämän blogin Webinaarit-sivulle, josta löydät myös aiemmat webinaaritallenteen ja tietoa tulevista tapahtumista.

Opintoverkko Oy on vuonna 1997 perustettu kustannusosakeyhtiö, joka on kustantanut sekä painettuja että sähköisiä oppikirjoja ja tuottanut internet-ohjelmistoja opetus- ja oppimiskäyttöön. Opintoverkon verkko-oppimisympäristö on ollut lajissaan suomalaisia tienraivaajia. Harri Peltomaalla on aineenopettajatausta, pitkä kokemus oppikirjakustantamisesta sekä verkko-opetuksesta ja sähköisten mahdollisuuksien valjastamisesta pedagogiseen käyttöön. Harri ylläpitää Facebook-ryhmää Oppikirjan tulevaisuus ja uusi OPS, jossa keskustellaan ryhmän nimen mukaisista aiheista.

Tule kuulolle tai katso myöhemmin tallenne. Minua ainakin kiinnostaa, miten Opintoverkko ehti napata noin ajankohtaisen domainen kuin digioppikirjat.fi.

Tapahtumailmoitus löytyy myös Facebookista.

Seuraa tämän hankkeen kuulumisia! Blogin voit tilata vaikka sähköpostiisi blogin ohessa olevan tilauspainikkeen avulla (mobiilinäytöllä painike löytyy rullaamalla sivu ihan alas). Facebookissa voit seurata digitalisoituvaan oppikirjaan liittyvää keskustelua ryhmässä Oppikirja oppimisympäristönä. Hankeen Facebook-sivuilla keskeisiä hanketiedotteita, kuten myös Google+-yhteisösivulla. Twitterissä @opus2015.

Avoimia aineistoja: vapaamatkustaminen sallittu

Aloitin opettajana syksyllä 2001. Pääsin tuntiopettajan opettamaan myös aineita, jotka eivät olleet pääaineitani, joista opinnot olivat vähän vaiheessa, varsinkin didaktisen työstämisen osalta. Opetin päivälukiossa, aikuislukiossa ja etälukiossa. Samalle jaksolle osui 6 eri kurssia. Eksoottisin niitä yhdisti päivälukion kolmen pakollisen kurssin sisällöt yhteen etälukiokurssiin, johon kuului kolme 70 minuutin lähitapaamista. Opetin luokassa, jonka takaseinällä vitriinissä lasiovien takana oli konkarikollegan vuosikymmenten kartuttamat kansiot. Kaikenlaisia kivoja havainnollistuksia ja harjoituksia, veikkasin. Lukkojen takana.

tunnilla

Siellä takaseinällä ne lukitut vitriinikaapit näkyvät! Kuva vuodelta 2007. Avoinna bloggaus http://opeblogi.blogspot.fi/2007/02/verraton-vertainen.html.

 Ja niin minä väsäsin omiani koulujen välillä seikkallessa välillä autossa parkkipaikalla viime tipassa. Kokemus jätti hyvin vahvan jäljen: opettajan paras osaaminen ei saa olla sitä, että hän tekee samankalaisia aineistoja kuin sadat kollegansa. Voi kyllä tehdä omia, mutta jotain pohjaa ja alkua. Opettajan oppaisiin en innostunut koskaan, vaikka niihin sitten tietysti turvauduin. Siihen aikaan kollegalta kollegalle jakaminen oli hyvin vähäistä. Sijaiselle tietenkin. Mutta ei muuten, vaikka sitä aineverkostoissa yritettiin sitten muutamien vuosien aikana oikein maakunnallisesti, salasanojen takana tietenkin.

Kevättalvella 2002 ryhdyin jakamaan kaikki aineistoni verkkoon, lähinnä opiskelijoille helposti saataville, kirjoitin jakamisen perusteluiksi: ”Näillä sivuilla tarkoitukseni on ensisijaisesti tukea opiskelijoitani kurssien sisällön hahmottamisessa, rikastamisessa ja vaihtoehtoisten opiskelutapojen toteuttamisessa. Sivuilla on myös avointa aineistoa netin mahdollisuuksista kiinnostuneille opettajille sekä linkkejä omaan käyttööni.”

Lukuisia kertoja minulta on kysytty, mitä ajattelen siitä, jos joku hyötyy nettiin jakamastani aineistosta. Olen vastannut, että se ei ole minulta pois. Ja totta totisesti, työ ei ole paennut minua, sitä on tullut päin vastoin lisää. MUTTA korostan: on myös opettajia, joilla edelleen on niin ainutlaatuista osaamista, että heidän ei kannata jakaa aineistojaan nettiin. Jokainen punnitsee asian itse. Kun olen omista aineistoistani muokannut kustannettavia oppisisältöjä, olen joutunut tekemään ison työn. Harvoin opetuksessa käytettävät aineistot ovat sellaisenaan hyödynnettävissä kaupallisesti, edes aineistojen tuottajalla itsellään.

Opus-webinaarissa 3.12. tutustumme OnEdun sähköisiin aineistoihin (webinaaritallenteen linkki tulee tähän ja löytyy myös Webinaarit-sivulta). OnEdun julkaisujärjestelmä MobieZine mahdollistaa opetusaineistojen tuottamisen eri päätelaitteilla käytettävään muotoon. Palvelussa julkaistuna löytyy maksullisten aineistojen lisäksi avoimesti lisenssoituja sisältöjä, esimerkiksi Marika Toivolan ja Tiina Härkösen yläkoulun Avoin matematiikka: Tilastoja ja todennäköisyyksiä.

Omat vuosikymmenen takaiset muistot palasivat mieleeni, kun katselin, miten Kuopion Klassillisen lukion lehtorin virasta äskettäin eläkkeelle siirtynyt Aarne Hagman oli jättänyt perintöä jälkipolville. Aarne on ollut avoimuuden ja jakamisen pioneeri. Hänen aineistonsa eivät odota lasivitriinissä siivoojaa ja paperinkeräystä. Ne ovat kaikkien halukkaitten ilona, rikastuttavana aineistona, kuten Aarne jokaisen kurssinumerolla nimetyn lehden loppuluvussa nimeää. Hänen aineistonsa saa huokaisemaan. Tällainen rikastava aineisto olisi keventänyt aikanaan omaa polkuani opettajana (vaan en ole katkera, se lukittu vitriinihän oli oivallinen katalyytti):

Laitan tähän vielä linkit, joiden takaa noita OnEdun avoimia aineistoja löytää:

Suoraan e-oppisisällöiksi tehty: e-Opin aineistot Peda.netissa ja OnEdussa

Muokattava, mediarikas ja vuorovaikutteinen. Siinä adjektiiveja, joilla Simo Veistola kuvasi 26.11. Opus-webinaarissa e-Opin sähköisiä oppimateriaaleja. e-Opin aineistot on tehty suoraan digitaaliseen muotoon. Yhteistyötä on tehty Jyväskylän yliopiston kanssa ja aineistot toimivatkin yhteen yliopiston kehittämän Peda-Net-ympäristön kanssa. e-Opin aineistot toimivat sekä Peda.Net- että OnEdu-ympäristössä. OnEdun toiminnallisuudet ovat esittelyssä 3.12. webinaarissa, jolloin vieraanamme on Jukka Sormunen.

Voila_Capture 2014-12-02_02-39-13_ip

e-Opin kurssiaineistot korvaavat kokonaan oppikirjat. Opettaja voi muokata oppiaineen tai kurssin lähdeteosta eli ns. Master-kirjaa. Hän voi antaa myös oppijoille muokkausoikeudet omiin kirjoihinsa. Tätä ominaisuutta on esimerkiksi hyödynnetty kotitalouden opetuksessa. Opiskelun jälkeen jokaisella on oma henkilökohtainen kotitalouden kirja, joka jää käyttöön myös koulun jälkeen. Tällä hetkellä kirjoja on saatavilla hiukan yli 20. Lisäksi OnEdu-pohjalla on julkaistu mm. avoimia matematiikan kirjoja.

Peda.Net-ympäristössä opettajat voivat tehdä keskenään yhteistyötä, joko niin, että jakavat saman työtilan tai niin, että kollega voi seurata toisen työskentelyä ja tilata kurssiaineistot vaikkapa omalle etusivulleen.

Tuntumaa e-Opin aineistojen käyttämisestä Peda.Net-ympäristössä saa webinaaritallenteen lisäksi YouTube-videolta.

Opus-webinaarissa 26.11. vieraana e-Oppi

Voila_Capture 2014-11-20_10-26-48_apKeskiviikkona 26.11. klo 15-16 pääsemme tutustumisretkelle e-Opin digitaalisen oppimisen maisemiin. Vieraanamme on Simo Veistola. Hän esittelee, miten e-Opin materiaalia voi muokata ja miten interaktiivisuus toimii.

e-Oppi on kustannusosakeyhtiö, joka kustantaa muokattavaa ja vuorovaikutteista oppimateriaalia mm. peruskouluihin ja lukioihin. e-Opin materiaaleja voi käyttää Peda.net- ja OnEdu-ympäristöissä.

Opus-webinaareissa tavataan keskiviikkoisin erilaisia sähköisten oppisisältöjen tuottajia, käyttäjiä ja kehittäjiä. Haluatko tulla esittelemään omaa juttuasi? Voit varata oman webinaariajan taulukosta tai lomakkeella tai ottamalla yhteyttä: Anne Rongas, p. 040 5181 229, etunimi.sukunimi ÄT eoppimiskeskus(piste)fi.

Voit myös seurata Opuksen kalenterista tapahtumamerkintöjä (kalenterin verkko-osoite ja iCal-linkki). Webinaarisivulla linkit tallenteisiin ja oheisaineistoihin. Sivulta löytyy myös ohjeet osallistujalle. Webinaaritila avautuu selaimelle tai mobiilisovellukseen, kirjaudu vieraana, salasanaa ei tarvita, kokoushuoneen osoite on http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/opus/.

 

Digitaalinen tarinankerronta soveltuu moneen

Tarinankerronta on ihmislajin ikivanha tapa välittää muistiin tarttuvalla tavalla asioita ihmiseltä toiselle. Tarinan avulla on mahdollista ottaa etäisyyttä asioihin ja harjoitella vaikkapa vuorovaikutustilanteita. Tarinat toimivat geneerisinä eli usein tarina pelkistää jonkin asian juonen ja sen avulla voidaan omaksua esimerkiksi hyvä toimintamalli johonkin tilanteeseen. Geneerisyys toimii esimerkiksi tarinallisessa vuorovaikutustaitojen harjoittelussa. Tarinoissa voidaan huumorin avulla lähestyä virheitä, erehdyksiä tai vääriä toimintatapoja. Tarinointi vilkastuttaa mielikuvitusta kuten jumppaaminen verenkiertoa.

Digitaalinen tarinankerronta on oppimiseen ja opettamiseen sopiva työskentelytapa. Oikein suunniteltuna se sopii kaiken ikäisille ja moniin tarkoituksiin. Nykyisillä tietoteknisillä välineillä digitaalisia tarinoita voi tuottaa hukeasti ja helposti.

Juha Kiukas Saimaan ammattiopistosta on koonnut hyvän diapaketin digitarinoitten tekemisestä. Diaesityksen havainnollisilla kuvilla Teppo ja Anssi opastavat digitarinan tuottamiseen vaihe vaiheelta.

Hyviä työvälineitä tarvitaan eri vaiheissa:

Suunnitteluun: paperi ja kynät, kamera, piirrossovellus, kuvankäsittely, miellekartta. Sopivia apusovelluksia esimerkiksi:

  • Popplet (jäsentely, toimii selaimella ja iOS-laitteilla, maksullisella versiolla kollaboraatio)
  • Idea Sketch (jäsentely, toimii iOS, Android ja Windows-tablet, vain iOS ilmainen)
  • Skitch (kuvan päälle kirjoittaminen ja symbolit, monet yleiset laitetyypit)
  • Conceptboard (jäsentely, voi upottaa monenlaista sisältöä samaan suunnitelmaan, kollaboraatio)
  • OneNote (suunnittelu, aineiston kerääminen, kollaboraatio)

Valokuvaaminen ja videon ottaminen sujuu mobiililaitteen omalla kameralla. Valokuvaus ja videosovelluksia löytyy paljon erilaisiin tarpeisiin. Kokemuksia kannattaa jakaa. Tarvitsetko muiden ottamia valokuvia tarinaasi? Someopasteessa neuvotaan, mistä voit etsiä avoimesti lisenssoituja ja jaettuja valokuvia. Muista myös avointen sisältöjen etsimisessä Creative Commons -haku.

Pauliina Venhon tiivis ohje kertoo parhaat vinkit hyvän videon tekemiseen. Videointia voi tehdä myös hieman toisin erilaisilla sovelluksilla:

  • Explain Everything (yhdistä kuvia, videoita, ääntä ja omaa selostustasi, katso hyvä ohjevideo, iOS, Android ja Windows-tablet)
  • Puppet Pals (animaatiotyyppisiä videoita, joihin voit valokuvata tai piirtää taustat ja hahmot, iOS)
  • ShowMe (piirrä, näytä kuvia ja selosta, iOS)
  • Animoto (helposti pienoisvideoita valmiisiin pohjiin, voit käyttää kuvia, lyhyitä videleikkeitä, tekstejä ja ääntä, toimii selaimella sekä iOS ja Android)

Videon editoinnilla voidaan koota koko video tai parantaa jollakin sovelluksella tehtyä videota. iOS:llä suosittu iMovie on helppo videoeditori, Android-laitteella vastaava on esimerkiksi Kinemaster, Windows-laitteilla toimii Microsoftin Elokuvatyökalu.

Muista, että musiikin kanssa on oltava tarkkana. Sovelluksissa on usein omia audioraitoja, joihin luvat ovat kunnossa. Jos itse lataat musiikkia, varmista tekijänoikeusasiat. Esimerkiksi tekijänoikeuden suojaamaa itse esitettyä musiikkia ei saa ladata verkkoon. Jos itse sävellät ja esität, etkä ole tekijänoikeusjärjestön jäsen, saat laittaa musiikkisi esitykseen. Vapaasti käytettävää, CC-lisensoitua musiikkia löytyy myös verkosta:

Jos haluat tallentaa erillisen ääniraidan, tietokoneella tallentamiseen käytetään paljon avoimen lähdekoodin Audacity, johon pitää sopimusoikeudellisista syistä erikseen käsin asentaa mp3-muunnin. Mobiililaitteille löytyy useita hyviä nauhureita. Usean ääniraidan yhteensovittamiseen hyvä iOS-sovellus on Hokusai. Jos videon editointi tehdään mobiililaitteella, äänitiedoston tuonti videoeditorin saataville vaatii usein pientä kikkailua (iOS:ssä mm. äänen siirtäminen Musiikki-sovellukseen iTunesin kautta).

Jos oppilaitoksella ei ole omaa videopalvelinta käytössä, yleensä videot laitetaan jakoon:

Millaisia kokemuksia? Kerro kokemuksiasi. Kuvaile, miten homma toteutettiin. Pauliina Venho esittelee esimerkiksi monta tapaa käyttää videoita ammatillisissa opinnoissa, vinkit pätevät yleisesti opetukseen.

Photo 27.4.2012 1.16.34

Tabletkoulu mahdollistaa yksilölliset polut ja teemakokonaisuudet

Opus-hankkeen webinaarisarjassa päivän vieraana oli Tabletkoulu ja Miikka Salavuo. Tabletkoulu on yksi useista digitaalisen murroksen myötä oppikirjamarkkinoille tulleista uusista toimijoista. Oikeastaan kyseessä ei ole oppikirjasta, sillä mukana on vuorovaikutteinen ympäristö ja oppimisprosessia tukee laaja tehtävävalikoima sekä arvioinnin välineistö. Tabletkoulu on siis eräänlainen vuorovaikutteinen kirja.

Tabletkoulun toimintamallissa toteutuvat oppijakeskeisyys, yksilöllisen oppimisen polku ja oppimisen omistajuus (ks. lisätietoja yksilöllisen oppimisen mallista). Opiskelijat voivat edetä omaa tahtiaan. Opettaja voi muokata ja täydentää kirjaa, opiskelijat voivat lisätä omi sisältöjä omaan kirjaansa. Itse tuotettuja sisältöjä voidaan jakaa ryhmälle ja opettajat voivat jakaa sisältöjä myös laajemmalle opettajajoukolle. Esimerkiksi koekysymysten tuottaminen on joukkoistettu tällä tavalla, kertoi Miikka Salavuo. Kysymyspankissa saattaakin olla vaikka 100 erilaista kysymystä tiettyyn aihepiiriin. Tehtävien taustalla on pedagoginen lähtökohta taitojen oppimisesta eli kyse ei ole tietoa toistavasta tehtävämuodosta. Bloomin taksonomia (ks. Pekka Peuran bloggaus, taksonomian uusi versio) toimii yhtenä taustajäsentäjänä, samoin 21. vuosituhannen taidot, kuten tiedonhankinta, vuorovaikutus ja mediataidot.

Tällä hetkellä Tabletkoulun aineistot ovat käytössä noin 50 lukiossa, kokeilussa parissasadassa lukiossa ja 300 alakoulua mukana ilmiölähtöisessä kehittämiskokeilussa. Lukiokäytössä ideana on, että Tabletkoulu on opettajalle ilmainen ja opiskelija ostaa lisenssin. Lisenssi on voimassa 5 vuotta, mikä ei päätä oikeutta sisältöihin, sillä ne voi ottaa talteen PDF:nä lisenssin päätyttyä. Aineistojen lukeminen ei vaadi jatkuvaa internetyhteyttä, sillä sisällöt voi tallettaa PDF:nä.

Miikka Salavuo haluaa jatkossa kehittää erityisesti arviointiin liittyviä toiminnallisuuksia. Lähiaikoinan palveluun on myös tulossa nykyisten keskustelu-, muistiinpano- ja tehtävätyökalujen rinnalle portfoliotoiminto, josta näköpiirissä on myös oma itsenäinen sovellus (app).

Vaikka koulu ja opetussuunnitelman muuttuvat hitaalla tahdilla, ainakin kaikkiallinen oppiminen on yhä laajemmin todellisuutta. Raja koulun ja ympäristön välillä hälvenee. Ilmiöpohjaisen oppimisen mahdollisuudet toimivat jo nyt hyvin keskenään linkittyvien ainesisältöjen kanssa, autenttinen oppiminen ja teemakokonaisuudet ovat erityisesti alakoulun työskentelymallina.

Teknisesti Tabletkoulu toimii kaikilla alustoilla eikä nimestä huolimatta tietokoneita tai kynällä ja paperilla toimimista ole suljettu pois. Suurimpana haasteena Miikka Salavuo mainitsi opettajien rekrytoinnin. Tallissa on nyt kuitenkin jo 100 opettajaa eli aikamoinen verkosto. Erilaisesta oppikirjailusta kiinnostuneet: kannattaa ottaa yhteyttä.

Webinaaritallenne löytyy täältä (katsottavissa tietokoneella, kesto 55 min).

Tabletkoulun tiivis esittely on alussa, reilun vartin verran. Keskusteluosio on mukana, sillä esille tuli paljon mielenkiintoista. Osallistujat vinkkasivat, että näitä webinaareja kannattaa markkinoida myös opettajaopiskelijoille, minkä me heti laitamme toimeksi. Osallistujalomakkeeseen kannattaa aina laittaa idealaatikko mukaan (jos katsot jälkikäteen tallenteen, täytä lomake).

Webinaarisarja aina keskiviikkoisin klo 15-16. Olisiko sinulla kerrottavaa? Tule pitämään oma puheenvuorosi. Webinaarisivulla löytyy ohjeet sekä osallistujille että esiintyjille.

Voila_Capture 2014-11-12_05-37-53_ip

Aapiskukko digittää – Opuksen webinaarisarja tulkkaa

Photo 11.11.2014 10.34.04Sähköisten oppisisältöjen maailmassa tapahtuu paljon. Niin paljon, että jotkut puhuvat vuosisadan merkittävimmästä mullistuksesta. Voiko pienen koululaisen repun sisältä olla kohta suklaalevyn painoinen? Voi, jos muovinäytöt ja digitaalinen paperi siirtyvät arkeemme. Jo ennen sitä käymme läpi loputtomalta tuntuvan variaation erilaisia oppisisältöjen ratkaisuja.

Tule ja tutustu tähän maailmaan Opus-hankkeen keskiviikko-webinaareissa. Mukana niin alan toimijoiden esittelyjä, aktivisia pedagogeja, tutkijoita kuin pilottikoulujen kokemuksia. Webinaarihuone avautuu joka keskiviikko kello 15 osoitteessa http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/opus/. Tallenteet ja aineistot julkaistaan tässä blogissa.

Sarja jatkuu ensi vuoden loppuun. Rinnalla käymme välillä pyöreän pöydän ääreen pedagogien kanssa miettimään, mihin suuntaan, miten, miksi ja muuta tolkullisuutta kaaoksen keskellä.

Keskiviikkona 12.11. pääsemme kurkistamaan Tablet-kouluun. Vieraana on Miikka Salavuo. Ensimmäisellä webinaaritallenteella Kari A. Hintikka kertoi taustoja ja nykytilaa oppisisältöjen pilvipalvelun kehittämisestä. Katso lisää Webinaarit-sivulta.