Kuukausi: syyskuu 2013

Tunnus on kuin haalarit tai virkapuku hankkeelle

Hankkeen alullaan olevaan avoimeen käsikirjaan on kuvattu ne verkkoympäristöt, joissa Opus2015-hanke tulee toimimaan (vähintään). Verkkopaikkoihin tarvitaan tunnus, visuaalinen olemus.

Tunnuksen on tärkeää olla tunnistettava, muistiin tarttuva, omanlainen, oman oloinen ja yhteiseltä maistuva tai siis näyttävä. Visuaalinen ilme, tunnus, sitoo eri verkkopaikkoja. Sillä vaatetetaan ja verhoillaan virtuaaliset tilat. Ehkäpä se pääsee koristamaan myös painotuotteita, t-paitoja, rintanappeja. Tunnisteella on siis väliä.

Nykyisin liikumme verkkoympäristöissä tuhansien ikoneitten keskellä. Ihmisellä on yleensä aika hyvät valmiudet tähän. Värierottelukykymme on tarkka. Muistamme hyvin pieniä visuaalisia kohteita. Aakkoset, matemaattiset merkit tai liikennemerkit ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten symboliset kuvakkeet kiinnittyvät ajatteluun, muistiin ja havaitsemiseen.

Amatöörinä laitoin graafikolle menevään pyyntöön muutamia ajatuksia siitä, millainen Opus-hankkeen tunnus voisi olla:

  • tunnus pitäisi olla hyvin yksinkertainen, kaksi väriä, vaalea (valkoinen) ja hieman tummempi (ei mielellään kovin tumma, vaikka nut kovasti onkin haukuttu iOS:n uutta heleää värimaailmaa)
  • tunnuksen pitäisi toimia sekä neliönä että suorakaiteena
  • tunnuksessa voi olla #opus2015 mutta voi olla myös niin, että tuo nimi on vain bannerissa ja suorakaiteessa
  • kuvittelin sellaista kuvaketta, jossa on avatun kirjan symbolinen pelkistetty kuva, kirjasta säteilee jotain (ääntä, videoita, kaikille aisteille), kirjassa voi olla silmät, korvat, kädet, suu, mutta ei kaikkea tätä, vaan aika pienillä keinoilla
  • jos hakee kuvahakuna book icon niin tulee aika paljon sellaisia yksinkertaisia kuvakkeita, joista voisi saada inspiraation; kirjan kuvake muotoiluineen voisi olla ympyrän sisällä, jolloin siitä saisi leima-badgen tyyppisen liitettäväksi pilottien blogien reunaan (ja rintanapin).

Mainokset

Tulevaisuus on jo

Oppikirja on kirja, mutta myös paljon muuta. Se elää. Se muuntuu. Oppikirja on osa oppimisympäristöä ja elämän eri ympäristöistä tulee oppikirja. Käyttäjät liittyvät tekijäkaartiin. Verkostot ja virtuaalisuus häivyttää rajoja osallistujaryhmien väliltä. Oppikirja avaa kantensa.

Opus2015 eli pitkältä nimeltään Oppikirja oppimisympäristönä on Opetushallituksen rahoittama hanke, joka ottaa tutkivan ja kokeilevan askeleen, useita erilaisia askeleita, uusimuotoisten oppikirjojen kanssa.

Hankkeen ydinryhmässä seurataan aihepiiriä, jäsennetään sitä ja tuotetaan työväline uusimuotoisen oppikirjan kanssa toimimiseen.

Seitsemän pilottikoulua suunnittelevat, ottavat käyttöön, kokeilevat, keräävät kokemuksia ja kehittävät pedagogiikkaa.

Aihe avataan myös kiinnostuneille. Pitkin matkaa järjestetään nettitapahtumia, kuten pyöreän pöydän pedagogien kokoontumisia.

Ohjelmalistalla on myös verkostoituminen muiden saman aiheen äärellä kehittämistyötä tekevien kanssa.

1940-luvulla alakoulun toisluokkalaisten tärkeänä taitona pidettiin fraktuuran lukemisen taitoa. Nyt olisi hyvä oppia koodaamisen aakkoset.

Kuva